Elintarvikkeiden kosketusvaatimusten ymmärtäminen tasapohjaisissa pusseissa

Elintarvikkeiden pakkauksia valitessaan tuotemerkit keskittyvät usein ulkonäköön, kestävyyteen, säilyvyyteen ja kustannuksiin. Kansainvälisille elintarvikebrändeille ja jälleenmyyjille yksi tärkeimmistä tekijöistä on kuitenkin se, täyttääkö pakkaus kohdemarkkinoiden elintarvikekontaktia koskevat määräykset.

Litteäpohjaista pussia käytetään laajalti kahvin, välipalojen, lemmikkieläinten ruoan, kuivaruokien, pähkinöiden, makeisten ja muiden elintarvikkeiden pakkaamiseen, koska se tarjoaa erinomaisen säilyvyyden, suuren painatusalueen ja ensiluokkaisen ulkonäön. Houkuttelevan muotoilun takana on kuitenkin monimutkainen monikerrosrakenne, jonka on täytettävä tiukat turvallisuusvaatimukset.

Elintarvikelaatuista tasapohjaista pussia ei määritä pelkästään sisäkerroksen materiaali. Koko pakkausrakenne, mukaan lukien painokalvo, suojakerros, liima, muste ja lämpösaumauskerros, on arvioitava sen varmistamiseksi, että kaikki komponentit soveltuvat suoraan tai epäsuoraan kosketukseen elintarvikkeiden kanssa.

PACKMICille, joka myy tuotteitaan maailmanlaajuisesti, on tärkeää ymmärtää FDA:n ja EU:n elintarvikepakkausmääräykset. Pussi, joka täyttää yhden markkina-alueen määräykset, ei välttämättä automaattisesti täytä vaatimuksia toisilla markkinoilla.

Eurooppalaisille asiakkaille vaatimustenmukaisuusvakuutus (DoC) on keskeinen asiakirja, jota vaaditaan elintarvikepakkaustuotteiden hyväksyntään ja varmentamiseen. Se antaa selkeää tietoa siitä, täyttääkö pakkaus EU:n elintarvikekontaktia koskevat määräykset ja soveltuuko se aiottuun käyttötarkoitukseen.

Täydellinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus sisältää yleensä tietoja, kuten pakkauksen noudattamat määräykset, pakkausrakenteessa käytetyt materiaalit, minkä tyyppisille elintarvikkeille se on suunniteltu, sekä odotetut käyttöolosuhteet, mukaan lukien kosketuslämpötila ja -kesto. Siinä tulisi myös viitata asiaankuuluviin migraatiotestien tuloksiin ja yksilöidä kaikki rajoitetut aineet tai erityisvaatimukset, joihin on kiinnitettävä huomiota.

On tärkeää ymmärtää, että migraatiotestiraportilla ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksella on eri tarkoitukset. Migraatiotestiraportti antaa testitulokset tiettyjen näytteiden perusteella, kun taas vaatimustenmukaisuusvakuutus on virallinen vaatimustenmukaisuuslausunto, joka annetaan pakkausmateriaalien, valmistusprosessin ja sääntelyvaatimusten kokonaisarvioinnin perusteella. Siksi pelkkä migraatiotestiraportti ei voi korvata täydellistä vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

Eurooppalaisille asiakkaille vaatimustenmukaisuusvakuutus (DoC) on keskeinen asiakirja, jota vaaditaan elintarvikepakkaustuotteiden hyväksyntään ja varmentamiseen. Se antaa selkeää tietoa siitä, täyttääkö pakkaus EU:n elintarvikekontaktia koskevat määräykset ja soveltuuko se aiottuun käyttötarkoitukseen.

Täydellinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus sisältää yleensä tietoja, kuten pakkauksen noudattamat määräykset, pakkausrakenteessa käytetyt materiaalit, minkä tyyppisille elintarvikkeille se on suunniteltu, sekä odotetut käyttöolosuhteet, mukaan lukien kosketuslämpötila ja -kesto. Siinä tulisi myös viitata asiaankuuluviin migraatiotestien tuloksiin ja yksilöidä kaikki rajoitetut aineet tai erityisvaatimukset, joihin on kiinnitettävä huomiota.

On tärkeää ymmärtää, että migraatiotestiraportilla ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksella on eri tarkoitukset. Migraatiotestiraportti antaa testitulokset tiettyjen näytteiden perusteella, kun taas vaatimustenmukaisuusvakuutus on virallinen vaatimustenmukaisuuslausunto, joka annetaan pakkausmateriaalien, valmistusprosessin ja sääntelyvaatimusten kokonaisarvioinnin perusteella. Siksi pelkkä migraatiotestiraportti ei voi korvata täydellistä vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa elintarvikkeiden pakkausmääräyksiä valvoo pääasiassa Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) liittovaltion säädöskokoelman osaston 21 (21 CFR) nojalla. Euroopassa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja säännellään pääasiassa asetuksella (EY) N:o 1935/2004 ja asetuksella (EU) N:o 10/2011.

Ammattimaisena joustopakkausten valmistajana PACKMIC tekee yhteistyötä elintarvikebrändien kanssa maailmanlaajuisesti tarjotakseen räätälöityjä tasapohjaisia ​​pusseja, jotka täyttävät kansainväliset elintarvikekontaktivaatimukset. Näitä tukevat vaatimustenmukaisuusasiakirjat, laatusertifikaatit ja tuotannon jäljitettävyys.

Mikä tekee tasapohjaisesta pussista elintarvikelaatuisen?

Termiä ”elintarvikelaatuinen” käytetään usein pakkausteollisuudessa, mutta monet ostajat eivät ymmärrä, mitä se todellisuudessa tarkoittaa teknisestä näkökulmasta.

Elintarvikkeiden pakkausmateriaalit eivät ole täysin passiivisia. Varastoinnin aikana, erityisesti kuumissa, kosteissa tai pitkän säilyvyyden olosuhteissa, pieniä määriä aineita pakkausmateriaaleista voi mahdollisesti siirtyä elintarvikkeeseen.

Tätä prosessia kutsutaan migraatioksi.

Sääntelyorganisaatiot ympäri maailmaa asettavat rajoituksia migraation hallitsemiseksi ja varmistaakseen, että pakkaukset eivät vaikuta kielteisesti elintarviketurvallisuuteen, tuotteiden laatuun, makuun tai kuluttajien terveyteen.

Joustopakkausten migraatio voi tapahtua rakenteen eri osista, mukaan lukien:

Ulompi painettu kalvo, joka tarjoaa brändäyksen ja mekaanisen suojan.

Suojakerros, kuten alumiinifolio tai metalloitu PET, joka suojaa tuotteita hapelta, kosteudelta ja valolta.

Liimakerros, joka sitoo eri materiaaleja yhteen laminoinnin aikana.

Sisäinen tiivistyskerros, yleensä PE tai CPP, joka on suoraan kosketuksissa pakatun tuotteen kanssa.

Jokainen rakenne suunnitellaan tuotevaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi kahvi vaatii vahvan happi- ja aromisuojan, kun taas välipalat voivat keskittyä enemmän kosteudenkestävyyteen ja mekaaniseen lujuuteen.

Vaatimustenmukaisuus ei kuitenkaan määräydy pelkästään yksittäisten materiaalien perusteella.

Yleinen väärinkäsitys on, että jos jokainen pussissa käytetty kalvo on elintarvikeyhteensopiva, myös lopullinen pussi on automaattisesti yhteensopiva. Todellisuudessa myös valmiin laminoidun rakenteen laatu on arvioitava, koska liimat, musteet ja käsittelyolosuhteet voivat vaikuttaa pakkauksen lopulliseen suorituskykyyn.

Siksi ammattimaisten pakkausvalmistajien on hallittava koko prosessia raaka-aineiden valinnasta painatukseen, laminointiin, kovettamiseen, pussien valmistukseen ja lopputarkastukseen.

FDA:n vaatimukset elintarvikelaatuisille pusseille

Yhdysvalloissa myytävien tuotteiden elintarvikekontaktipakkausmateriaaleja sääntelee Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA).

Joustopakkauksia koskevat tärkeimmät määräykset sisältyvät Title 21 CFR -lakikokoelmaan, erityisesti osiin 174–177.

Nämä määräykset määrittelevät, mitä aineita voidaan käyttää elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa sovelluksissa ja millä ehdoilla.

FDA 21 CFR Part 174 sisältää yleiset vaatimukset epäsuorille elintarvikelisäaineille.

FDA 21 CFR Part 175 kattaa liimat ja pinnoitteet, joita voidaan käyttää elintarvikkeiden pakkauksissa.

FDA 21 CFR Part 177 kattaa pakkaussovelluksissa yleisesti käytetyt polymeerit ja muovit.

Monet tasapohjaisissa pusseissa käytetyt joustavat pakkausmateriaalit kuuluvat osan 177 polymeerimääräysten piiriin.

Esimerkiksi polyeteeniä, jota käytetään laajalti lämpösaumaavana elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvana kerroksena, kutsutaan yleisesti FDA 21 CFR 177.1520 -standardin mukaisesti.

Eri materiaaleilla voi olla erilaiset FDA-viitteet niiden kemiallisesta koostumuksesta ja käyttötarkoituksesta riippuen.

Ulkomaisilta toimittajilta pakkauksia ostavien tuotemerkkien on tärkeää pyytää yksityiskohtaisia ​​vaatimustenmukaisuusasiakirjoja sen sijaan, että yksinkertaisesti hyväksyttäisiin lausuntoja, kuten "FDA:n hyväksymä".

Pakkausteollisuudessa FDA ei hyväksy valmiita pusseja samalla tavalla kuin kuluttajat saattavat ymmärtää. Sen sijaan FDA:n määräykset sallivat tiettyjä materiaaleja ja aineita tiettyihin elintarvikekontaktitarkoituksiin.

Ammattimaisen toimittajan tulisi pystyä tarjoamaan:

FDA:n vaatimustenmukaisuuslausunnot

Sovellettavat 21 CFR -viittaukset

Materiaalitiedot

Tuotannon jäljitettävyys

Tukee migraatiotestausraportteja tarvittaessa

PACKMICillä laadimme FDA:han liittyvää dokumentaatiota asiakkaiden markkinavaatimusten ja tuotesovellusten mukaisesti, auttaen kansainvälisiä asiakkaita yksinkertaistamaan pakkausten hyväksymisprosessiaan.

EU:n elintarvikekontaktia koskevat määräykset pusseille

Euroopan unionilla on yksi maailman kattavimmista elintarvikkeiden pakkausten sääntelyjärjestelmistä.

Joustavien muovipakkausten osalta kaksi asetusta on erityisen tärkeitä:

Asetus (EY) N:o 1935/2004

Tämä asetus tarjoaa yleisen kehyksen kaikille elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuville materiaaleille.

Se edellyttää, että pakkausmateriaalit:

Älä päästä aineita, jotka voivat vaarantaa ihmisten terveyttä.

Älä aiheuta elintarvikkeiden koostumukseen kohtuuttomia muutoksia.

Älä vaikuta negatiivisesti ruoan makuun, tuoksuun tai ulkonäköön.

Tämä asetus koskee paitsi muovipakkauksia myös muita elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja.

Asetus (EU) N:o 10/2011 – Muovimateriaaliasetus

Muovipakkausten osalta tärkein asetus on asetus (EU) N:o 10/2011.

Se asettaa vaatimukset seuraaville:

Muovimateriaaleissa käytetyt sallitut aineet.

Migraatiotestausmenetelmät.

Elintarvikesimulantit.

Lämpötila- ja aikaolosuhteet.

Tiettyjen aineiden ominaissiirtymien raja-arvot.

Asetuksessa asetetaan kokonaissiirtymän raja-arvo pakkauksesta elintarvikkeeseen siirtyvien aineiden kokonaismäärän rajoittamiseksi.

Yleisesti käytetty raja on:

10 mg neliödesimetriä kohden elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevaa pintaa kohden.

Tietyissä laskelmissa tämä vastaa 60 mg:aa elintarvikekiloa kohden.

Kokonaissiirtymän lisäksi joillakin aineilla on yksilöllisiä rajoituksia, jotka tunnetaan nimellä ominaissiirtymän raja-arvot (SML).

EU-vaatimustenmukaisuus edellyttää siis muutakin kuin vain elintarviketurvallisen muovikalvon valitsemista. Koko pakkausrakenne on arvioitava käyttötarkoituksen mukaan.

Miksi vaatimustenmukaisuusvakuutus on välttämätön EU:n elintarvikepakkauksille

Eurooppalaisille asiakkaille vaatimustenmukaisuusvakuutus (DoC) on keskeinen asiakirja, jota vaaditaan elintarvikepakkaustuotteiden hyväksyntään ja varmentamiseen. Se antaa selkeää tietoa siitä, täyttääkö pakkaus EU:n elintarvikekontaktia koskevat määräykset ja soveltuuko se aiottuun käyttötarkoitukseen.

Täydellinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus sisältää yleensä tietoja, kuten pakkauksen noudattamat määräykset, pakkausrakenteessa käytetyt materiaalit, minkä tyyppisille elintarvikkeille se on suunniteltu, sekä odotetut käyttöolosuhteet, mukaan lukien kosketuslämpötila ja -kesto. Siinä tulisi myös viitata asiaankuuluviin migraatiotestien tuloksiin ja yksilöidä kaikki rajoitetut aineet tai erityisvaatimukset, joihin on kiinnitettävä huomiota.

On tärkeää ymmärtää, että migraatiotestiraportilla ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksella on eri tarkoitukset. Migraatiotestiraportti antaa testitulokset tiettyjen näytteiden perusteella, kun taas vaatimustenmukaisuusvakuutus on virallinen vaatimustenmukaisuuslausunto, joka annetaan pakkausmateriaalien, valmistusprosessin ja sääntelyvaatimusten kokonaisarvioinnin perusteella. Siksi pelkkä migraatiotestiraportti ei voi korvata täydellistä vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

Testiraportti sisältää laboratoriotulokset, kun taas vaatimustenmukaisuusvakuutus on virallinen vaatimustenmukaisuuslausunto, joka yhdistää pakkaustuotteen sovellettaviin määräyksiin.

PACKMICillä tarjoamme asiakkaiden vaatimusten mukaisia ​​elintarvikepakkausten dokumentaatiopaketteja, mukaan lukien EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, FDA:n vaatimustenmukaisuusasiakirjat, migraatiotestausraportit ja tuotannon jäljitettävyystiedot.